Tällä kertaa tahtoisin kertoa teille, mistä blogini otsikko tulee. Tästä mahdollisuudesta saan kiittää lukion tokan vuoden päiväkirjaani, jonka löysin sattumalta laatikostoni uumenista - ihan kaikkia kirjoituksia ei muuten vielä kestä lukea häpeilemättä. Lukiossani oli tosiaan tapana järjestää sellainen hauska päivä, jolloin oli kaikenlaista ohjelmaa ympäri koulua eikä mitään oikeaa opetusta. En siis toisin sanoen muista, mikä sen päivän funktio oli tai mitä ohjelmaa silloin ylipäätään järjestettiin. Paitsi tämän yhden muistan, josta otsikkoni on saanut syntynsä. Siellä oli runotehdas, eli asiakkaat saivat täyttää pienen lappusen, jossa kertoivat elementeistä, joita toivoisivat runoonsa. Minä täytin sellaisen ja jätin runoilijoille tehtailtavaksi. Tulos on alla oleva runo, otsikko ja teema "Kertoisin sinulle" on minulta peräisin sekä muutama sana - joku ehkä ne arvaakin.
Kertoisin sinulle,
miltä naurusi kuulostaa,
jos en koko aikaa
olisi seurannut vain huuliasi.
Kertoisin sinulle,
miltä näytit keinussa,
jos en koko aikaa
olisi seurannut vain hiustesi tuoksun kaarta.
Kertoisin sinulle,
että olen kuin kärpänen
sokeripalalla seurassasi,
jos en joka kerta
suuni avatessani
vahingossa painaisi sitä omallesi.
Kertoisin sinulle,
että olet kuin tanssija,
jos en joka kerta
sokaistuisi liikkeistäsi.
Niin kaunis olet, rakkaani.
Kiitos sinä, joka tämän kirjoitit. Minusta tämä on ihana. Se on kevyt ja veikeä. Se on kuin aurinkoinen kesä ja mansikkajäätelö. Se olen aivan kuin minä haaveilemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti