Se on yksi ihanimmista elokuvista ikinä. Jokaisella, joka jakaa kanssani tämän mielipiteen, on ehkä elokuvasta myös joku suosikkikohtaus. Minulle on jäänyt jo ensimmäisestä katselukerrasta mieleen kohtaus, jossa Anna ja Will kiipeävät aidan yli yksityiseen puutarhaan. Siellä Anna löytää penkin, johon on kiinnitetty muistolaatta, jonka eräs mies on omistanut edesmenneelle vaimolleen. Luettuaan muistolaatan kirjoituksen Anna toteaa:
"Some people do spend their whole life together."
Will lähtee kävelemään hiljalleen poispäin, mutta Anna istuu penkille ja hetken kuluttua sanoo hänen peräänsä:
"Come and sit with me."
Will tulee ja istuu Annan viereen.
Tottakai koko elokuva on täynnä ihania ja romanttisia kohtauksia. Mutta tämä on sellainen, joka pysäyttää mielen. Ei suuria sanoja, lupauksia, vaatimuksia tai tunnustuksia. Ainoastaan toteamus, että joidenkin rakkaus kestää läpi elämän ja he pysyvät aina yhdessä. Toteamus, että me voimme nyt vain istua tässä ja olla. Toivomus, että yhtä suuri onni kohtaisi meitäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti