perjantai 19. marraskuuta 2010

Ensilumi

Kunpa tulisit salailematta,
yllättäen kuin ensilumi,
jotka kaikki ihmettelevät,
vaikka odottavat sitä tapahtuvaksi
varmasti jossain vaiheessa.

Kaikissa se herättää tunteita:
toiset jättää kylmäksi,
toisten sydämet se sulattaa,
ehkä vesittää joidenkin
valmiiksi kuvitelllut suunnitelmat.

Minä seisoisin sateessa,
katselisin hiutaleita lapasissani
kauneimpien sulaessa kasvoilleni,
minun niitä näkemättä,
mutta tuntisin niistä jokaisen
eikä minun olisi kylmä pitkään aikaan,
vaikka jäisin siihen paikalleni seisomaan.

Kunpa tulisit kuin ensilumi,
yllättäisit minut, sinä,
jota olen jo kauan odottanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti